I feel empty.

I don't want to wake up to a empty home. I've been sick for a while and I've been at home for over a week. Without friends. I haven't seen them for a while.

What's my reason to live? I don't seem to know it any more...

Love,

Kaisa

Nice to know.

Mä tajusin tänään, että on olemassa sellasia ihmisiä jotka oikeesti välittää musta. En ikinä olis ajatellu et se olis ees mahollista, huomioon ottaen miten mua on kohdeltu täs paskas maailmas, mis mikään ei meen niinku olis hyvä olla.

Olin provinssis, mä kadotin ihmiset joiden kans olisin halunnu olla. Olihan mulla vieres hyvä kaveri, mut en halunnu feidata sitä ku sillä ei ollu saldoo soittaa muille tms. Sitte mua alko vituttaa kun näin yhen jätkä, josta on tullu lyhyes ajas mulle tosi tärkee ystävä. Nii.. sen seuras oli kokoajan yks huora. Tai oikeestaan lutka, jos pilkkua viilataan. Mä en haluu et mun kaveri lankee sellaseen lutkaan.

Mä yritin soittaa sille jätkälle monta kertaa, mut se ei vastannu, se ei ollu huomannu.. Ja siel oli tosi vaikee saada ees yhteyttä. Mua harmittaa et en nähny sitä sitte loppuillasta, vaik yritin ettiä.. :(

Mulla oli yhes vaihees tosi paha olo, kaikki kasautu vaan päällekkäin. Mä en tykkää jakaa kaikkia asioita muille, en haluu "huomiohuoran" mainetta. Ja mulla on sellanen olo, etten oo tarpeeks tärkee, ettei  mulla oo oikeutta kertoo et mulla menee oikeesti tosi huonosti ja et oon ihan maas. Kaveri kysyy et miten menee ja mä vastaan et hyvin tai ihan jees, vaikka oikeesti tilanne ei olis lähimainkaa sinnepäin.

Mä oli ihan down ja mun hyvä ystävä E oli siinä vieres, silläkin on isä kuollu ku se oli pieni. Se ymmärtää mua. Mä kerroin sille kaiken, minkä takia mulla oli paha olo. Ne asiat yksittäisinä ei oo mitenkää erityisen pahoja, mutta yhteenlaskettuna, no se on suuri taakka harteil. Mä itkin siin E:n vieres. Se helpotti. Mä en tienny et se välittää musta näin paljon.

Finding different sides of life, every day.
Love,
Kaisa

Can a human cry this much?

Meidän koira oli ihan sika huonona yli viikon.. Se ei syöny, ei juonu, ei innostunu mistää. Kaverit jokka on käyny meil, nii tietää kuinka ilonen ja pirtee meidän koira aina yleensä on. Nyt se vaan makas.... ..No äiti vei sen eläinlääkäriin ja siel todettiin et se on syöny jotain mikä on tukkinu sen suolen.. Sille määrättin jotain lääkettä joka auttais sitä.. Ei se mitään auttanu. Tai no vähän se kyllä joi ja välillä sai pakottaa sitä juomaan. .. Se ei millään meinannu mennä parempaan suuuntaa.. Kun se oli ollu viikon kipeenä.. äiti vei sen leikkaukseen, et otetaan se tukos pois... Leikkauksen jälkeen se makas meidän takapihan sohvalla noin 4-5h kunnes se melkeen väkisin tuotiin sisälle.. Sillä oli "megafoni" (niinku mä sanon) kaulapannas kiinni ettei se pure leikkaushaavaa.. Mä tappelin äitin kans ja lähin "Maisalle" yöks.. Kun mä yhentoista aikaan tulin seuraavana päivänä kotii, se oli oksentanu ja vissiin tavaraa oli tullu toisestakin päästä ulos.. Se ei ollu syöny vaikka sen olis pitäny.. Se uikutti aina välillä pitkin päivää ja se makas vaan takapihan sohvalla. Kun äiti tuli kotiin töistä, se otti koiran sisälle.  Se uikutti ja makas vaan.. Äiti vei sen eläinlääkärille ku se ei ollu syöny eikä juonu juurikaan yhtää.. Siel ne laitto sille tipan .. Ku ne tuli kotiin, koira makas olkkaris, mis ite katoin tv:t . Se vaan makas.. Yhtäkkiä se vaan alkoi uikuttaa vaik oli siinä sen lähel.. ja yritin rauhottaa sitä.. Hetken päästä rupes haisee kummalle.. parin sekunnin päästä sen suusta tuli tosi paljon verta pitkin lattiaa.. Mä hätäännyin.. Koitin et hengittääkse se ..... Mun silmiin tuli kyyneleet.. Mun oli pakko soittaa jollekkin ja kertoo, et saisin kyyneleet virtaan, et jos se helpottais vähä olooo.. Mä soitin "hampulle" .. se autto vähä.. itkin sinä päivänä varmaan 3 tuntia yhteensä... sit eilen ainakin 2 tuntia... tänään .. mä en tiedä paljonko... Mä en tienny et ku koira kuolee... se sattuis näin paljon.. Tänää, mä olin ekaa kertaa seitsemään vuoteen ihan yksin kotona..

I love you.. 

Tänään ku heräsin.. Mä nousin, lähin menee keittiöö päin, mietin mis meidän koira on .. huuteli sitä täällä.. vaik olin ihan yksin .. mä itkin ku pikkulikka puol tuntia, huusin meidän koiran nimeä... mut se ei tullu mistää.. ei tassutellu mistään esiin ja heiluttanu häntäänsä.. Se koiran on ollu mun tuki ja turva seitsemän vuotta... Mä muistan kun me haetiin se, mä pidin sitä autos sylis.. Se olin niin pikkunen ...

Can't stop.
Love,
Kaisa

I want to hit you.

f u c k.


 Oon perus ilonen, aina. Vaik ei tuntuis hyvältä, yritän silti hymyillä.

"Oon pyrkiny hymyllä menemään ,
ku sillon ihmiset tykkää minusta enemmän" -Raappana

 

En tiiä mikä on vikana. Mä jotenki menetin sen tänään, mun hyvän olon. En tiedä mikä muhun tuli. Mä en tunne tätä oloo ittekseni, tää en oo mä. Mä en tiedä mitä mulle tapahtuu. Mulla on ollu liikaa aisoita mieles, joita oon stressannu ja kelannu yksin.

"Et taida itse käsittää,

Miten toi lähtee käsistä,

Joskus oli hauskaa,

Nyt sua ei voi kun sääliä,

Et taida itse käsittää,

Et enää mistään välitä" -Tasis

Oon kelannu ny lähiaikoina ehkä vähä liikaa isää ittekseni. Millasta mun elämä olis jos sä olisit vielä täällä? Olisko mun parempi olla? Paha olo, ikävä ja järkytys kasvaa vain, mitä kauemman siitä on. Mä en pääse sun kuolemasta ikinä yli. Tuu takas, oo kiltti. Jätit sun pikkutyttös aivan liian aikasin. Mä tarviin sua...

"Pyörin volttei elämä alamäessä,

Mul ei ollu isää ketä pitäs kiinni kädestä,

Parantuuks haavat,

No parantuuks ne ikinä,

Kun faija lähti himasta,

Katoin silmät pyöreenä skidinä" -Br.

Tänään.. mä vaan kadotin itteni.